Biljoonan dollarin ostoslista vuodelta 2003

 

Valitse yksi, valitse viisaasti: 

○ 200 000 keskikokoista tutkimusprojektia
○ Terveydenhoitouudistuksen 10 vuoden kustannukset amerikkalaisille
○ 30 Espanjan suurnopeusjunasysteemiä
○ 666 Burj Khalifaa (maailman korkein rakennus)
○ 200 Olkiluoto-3:sta (sähköteholtaan suurin maailmassa)
○ 10 kansainvälistä avaruusasemaa (kallein rakennelma)
○ 100 LHC:tä
○ Omakotitalo ja Mersu 4 miljoonalle perheelle
○ 10 vuoden OECD-maiden kehitysavut
○ rokotuskamppanja, jolla voisi pelastaa miljoonia lapsia
○ lahjoa jokainen irakilainen 30000 dollarilla
○ 4 x Japanin 2011 maanjäristyksen ja tsunamin tuhojen korjaus
◉ Sotaretki Irakiin, >100 000 kuollutta

Irakin sodan on arvioitu maksavan yhdysvaltojen veronmaksajille 2,4 biljoonaa dollaria korkoineen vuoteen 2017 mennessä. Nämä luvut sisältävät esimerkiksi palkat Irakissa oleville työntekijöille, haavoittuneiden hoidon, jälleenrakennusta ja sotamateriaalin täydentämisen. Tähän summaan ei ole vielä laskettu loukkaantuneiden sotilaiden hoitoa kotimaassaan, jonka hinnaksi on verkossa näkynyt arvio 350-700 miljardia dollaria ja lisäksi muita epäsuoria kustannuksia on odotettavissa. Irakilaisia on kuollut sodan seurauksena tähän mennessä yli satatuhatta. Amerikkalaisia kuolleita on reilu neljä tuhatta sekä loukkaantuneita noin 32 tuhatta, joista 20% vakavia aivo- tai selkärankavaurioita. 30% sotilaista on vakavia mielenterveysongelmia 3-4 kuukautta kotiinpalaamisesta. Kyseessä on USA:n historian toiseksi kallein sota 2. maailmansodan jälkeen. Muiden konfliktiin osallistuneiden maiden kustannukset tulevat edellisten lukujen päälle ja erityisesti hinta Irakille tulee olemaan suuri, vaikkakin on mahdollista, että pitkällä tähtäimellä maan taloudellinen tilanne kohentuu merkittävästi Saddamin syrjäyttämisen seurauksena ja YK:n pakotteiden loppumisen myötä. Täytyy myös muistaa, että Saddamin alaisuudessa olisi mahdollisesti myös syntynyt ruumiita.

Tuntuu selvältä, ettei USA:n kansa voi tulla mitenkään suoraan saamaan sotaan upotettuja tähtitieteellisiä summia takaisin. On mahdotonta sanoa, mitä Saddam olisi saanut aikaan, ellei häntä olisi pysäytetty. Myös sodan pitkän tähtäimen vaikutuksien, mukaanlukien pelotevaikutteet jne., ennustaminen on erittäin vaikeaa verrattuna siihen, ettei oltaisi toimittu. Sodan räikeimpien vasta-argumenttien mukaan tärkeitä olivat tiettyjen valtaapitävien piirien liiketaloudelliset intressit ja kenties äänestäjien tunteellinen reaktio, mutta vaikka yksittäisille poliitikoille päätös olikin taloudellisesti kannattava, en kerta kaikkiaan suostu uskomaan, että näin suurista asioista päätettäisiin noin heppoisin perustein. Alkuperäiset arviot sodan hinnalle olivat myös huomattavasti alakanttiin, joten on mahdollista, että tapahtui massiivinen virhearvio. Ainoat edes potentiaalisesti järkevät syyt, jotka pikaisella pohdiskelulla keksin sodalle olivat:

a) Julkinen selitys joukkotuhoaseista oli merkittävin syy ja taustalla uskomus, että Saddamin käsissä ne olisivat päätyneet liian suurella todennäköisyydellä käyttöön, jota ei rajoita ydinasepelote, USA:a tai sen liittolaisia vastaan taikka sellaiseen käyttöön, joka voi aiheuttaa myöhemmin joukkotuhoaseiden käytön eskaloitumista. 

b) Irakin kehityksen strateginen merkitys lähi-idässä

Tällaisille asioille on melkeinpä mahdotonta laskea arvoa. Sodat kuitenkin myös ruokkivat uusia terroristeja ja vievät nopeasti termodynaamisesti peruuttamattomille teille, mistä syystä riskialueiden rauhanomainen stabilointi on ensisijaisen tärkeä tavoite pitkällä tähtäimellä. Tähän tietenkin pyritään nytkin yrittämällä viedä demokratiaa Irakiin, mutta kuinka hyvin tämä onnistuu paikallisessa kulttuurissa, on epäselvää.

Puhe "pahan akselista" oli ilmeisesti tarpeen sodan myymisessä massoille. Vaikka Saddam oli hirmuhallitsija, yleinen maailmanparannus ei kuitenkaan ollut päällimmäisenä sodan taustalla, mistä voi varmistua huomaamalla, että on niitä muitakin epäkohtia, joihin ei puututa vastaavalla tarmolla ja Saddamkin kiinnitti huomion itseensä vasta myöhemmillä toimillaan.

Olen kiinnostuksenkohteiltani rajoittunut ja esimerkiksi tästä aiheesta tiedän todennäköisesti vähemmän kuin kadunmies. Sodan hintalappu jäi kuitenkin kaivelemaan mieltä Wikipediaa lukiessani ja jos joku näitä kirjoituksia lukee, niin olisin kiinnostunut kuulemaan muiden näkemyksiä sodan oikeutuksesta ja päätöksenteosta tämän kokoluokan kysymyksissä.
 

Financial_cost_of_the_Iraq_War (wikipedia)

 

(Emiliana Torrini - Gun)