Polttopiste

Aistiärsykkeiden subjektiivisen kokemuksen voimakkuus havaitaan logaritmisenä itse fyysisen ärsykkeen voimakkuudelle ainakin valon kirkkauden, kosketusherkkyyden, äänenvoimakkuuden ja -korkeuden ja hahmonerotuskyvyn kohdalla tai tarkemmin ehkä potenssilain mukaisesti. Tästä on ainakin se etu, että voimme käsitellä modulaarisesti havaintoja suurella dynamiikka-alueella. Hieman vastaavasti näkökenttämme tarkkuusalue käsitellään suuremmalla resoluutiolla, mutta aivojen hahmontunnistus havaitsee piirteitä eri mittakaavoissa. Aivot eivät tietenkään toteuta mitään siistiä formalismia, mutta esimerkikki signaalinkäsittelyssä wavelet-muunnos esittää datan kannassa, joka on eräänlainen välimuoto aika- ja taajuustasoista siten, että matalat taajuudet havaitaan globaalisti ja korkeat lokaalisti. Ihminen ei hahmota pelkästään kolmiulotteista ympäristöään, vaan piirteet voivat laajentua myös esim. aikaulottuvuuteen. Tähän tuntuisi pätevän samanlainen ilmiö, että nykyhetki havaitaan yksityiskohtaisesti ja menneisyys muistetaan sitä epätarkemmin mitä kauemmaksi mennään. Aikaulottuvuudessa tunnistetut hahmot mahdollistavat myös hahmojen alkupään sovittamisen nykyhetkeen, mikä mahdollistaa ekstrapololoinnin tulevaisuuteen. Hahmojen muistamiseen näyttäisi lisäksi vaikuttavan voimakkaasti tunteet, jotka toimivat tässä eräänlaisena relevanssifiltterinä: jos kokemus on tärkeä tunteellisesti, muistetaan se tarkemmin vielä myöhemmin. Tämä lienee syynä siihen, miksi motivaatio on tärkeää oppimiselle.

Piirteet voivat olla keskenään riippuvaisia/parametrisoituja siten, että tarkempi hahmo tunnistetaan eri tavalla riippuen sen kontekstista, joka koostuu muista havaituista piirteistä. Esimerkiksi jos vaikka suorakulmaista levyä katsoo kulmasta, ei kulma näytä enää näkökentässä suoralta, mutta osana suurempaa piirrettä aivot osaavat tunnistaa sen pyöritettynä. Mikäli aivoihin kertynyttä mallia erilaisille potentiaalisille hahmoille ja niidee suhteille ajattelee eräänlaiseksi tietokannaksi, vastaa hahmon tunnistaminen riippumatta sen koosta, kulmasta tai kontekstista kannan normalisointia ja kyseisen hahmon seurauksia ei tarvitse tallentaa useaan kertaan. Oppiessamme uusia yhteyksiä, aivot eivät tee uskoakseni vielä karsintaa hahmojen keskinäiselle konsistenssille vaan hahmojen keskinäiset riippuvuudet takaavat top-down, että tietoisuuden keila rajautuu aina sisäisesti konsistentiksi havainnoksi. Tästä syystä esim. Heurekan tiedekeskuksen edustalla olevan kuution voi joko hahmottaa sisäänpäin tai ulospäin muttei yhtä aikaa molempia ja tietoisuus ylipäätään koetaan "yhtenä kokonaisuutena".Hahmot eivät rajaudu pelkästään tunnistamiseen vaan myös toimintaan: rutiinit voidaan myös nähdä eräänlaisina abstrakteina hahmoina, jotka lopulta ohjaavat lihaksia ja tästä syystä on tärkeää, että toiminta ei ole ristiriitaista: on mahdotonta vaikkapa pyöräillä ja kävellä yhtäaikaa. Näiden toimintahahmojen aihiot eivät ole vain reagoimista aisteihin vaan ne pohjautuvat myös sisäisen kellon sykleihin ja lisäksi ihminen ylläpitää sisäistä tilaa.

Olen havainnut, että intuition suhteellinen havainnoimistapa vaikuttaa myös monimutkaisempiin kokemuksiin kuten esim. eksponentiaalinen tekniikan kehitys "tuntuu" lineaariselta. Jos vaikkapa prosessoriteho nousee 1 megahertsistä 10:een, tuntuu se avaavan paljon enemmän uusia mahdollisuuksia kuin 1.001 gigahertsistä 1.01:een. Vastaavasti rahasta saatava utiliteetti vaikuttaisi olevan epälineaarinen, mikä selittänee osittain esim. odotusarvoisesti tappiollisten vakuutusten ottamisen rationaalisuuden (tähän tosin vaikuttaa myös pitkän tähtäimen optimointi).

(Clint Mansell - Pi r^2)

Bond-elokuvissa 007 aina rikkoo kauhealla munkilla konnien mutkikkaat suunnitelmat ja hienot härvelit ja voittaa ylivoimaista vastustajaa vastaan pelkästään koska on hyvä. Täpärät tilanteet ovat tietenkin jännittäviä, mutta varsin epärealistisia. Esimerkiksi jos 50 jakson sarjassa päähenkilön tulisi olla vähintään 50% todennäköisyydellä elossa sarjaan lopussa, voisi yksittäisessä jaksossa olla vain esim. yksi vaaratilanne, josta jää n. 98.6% todennäköisyydellä henkiin eli lähinnä jotain "sormi oven väliin"-huippukohtia. Voiko tätä nyt sitten yleistää, mutta lienee jokin kulttuuriero, että esim. Hikaru no Go:ssa hyvä sen sijaan tuntuu voittavan, koska hyvä on vahvempi kuin paha.

(Eartha Kitt - I Want To Be Evil (Live Kaskad 1962))

Johnny B's Go Ode

 (alkuperäinen linkki: Agents ja Arja Havakka: Johnny B. Goode (suomeksi))

Uudenmaan läänissä, Espoon puolella
vihreiden puistojen laidalla
oli pieni kivitalo, ympärillä puut
sinne muutti maalaispoika Johnny B. Goode
kirjoitus- ja lukutaito oli niin ja näin
mutta badukkia lätki vaikka väärinpäin
      
Go go, go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
Johnny B. Goode

Gobania kantoi pikku salkussa
ja usein lätki Oluthuone Kaislassa
YliGon kerholainen vaappui pöydän ohi
näki sitten laiton saaden aivan niin kuin shokin
suutansa katsojamme lisää alkoi soittaa
Herran jestas Johnny poika osaa vielä voittaa!

Go go, go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
Johnny B. Goode

Äiti sanoi kerran vielä tulee sekin päivä
jolloin pikku kapakasta muistona on häivä
sinulla on musta vyö ja titteleitä silloin
turnauspäivän jälkeen hupipelit illoin
vastustajat putoavat, loksahtavat suut
tämän illan mestari on Johnny B. Goode

Go go, go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
go Johnny, go go go
Johnny B. Goode

Kaunis ilma sai minut sisäistämään, että itsensä ulkoistaminen olisi juuri nyt in. Out olisi olla sisällä ihan pihalla.

(Zap Mama Iko-Iko(Suca Mama))

Omatunto esitetään joskus leikkisästi taistelevina pikkupiruina, jotka kuiskuttavat päähenkilön korviin kilpaa hyviä ja pahoja ehdotuksia. Mutta eivätkö nämä selvittämättömät puheet itselle ole ennemminkin kuin mielen hiljaisuudesta siivunsa kaappaavia tukahdutettuja ajatuksia, jotka yrittävät raoista nousta etualalle ja viedä ohjakset: jos uurastaa, keksivät ne houkutuksia tai jos liiaksi nautiskelee, alkavat ne soimaamaan, mutta harvoin taputtavat olkapäälle ja onnittelevat jonninjoutavasti "hyvä suunta, tätä enemmän". Taas mielen keskittyessä leijailee sisäinen puhe intuition päällä sanoiksi kristalloituneina kulttuurin melodioina - symbolit tanssivat ajatusten keihäänkärkinä fraaseja, ystäviltä lainattuna tai välillä kokeillen, yhdistäen ja tiivistäen piirteiden kuohuista dialogia. Välillä kissa näkee vain lankakerän, välillä koko leikin.

(Piotr ~ Zbigniew Preisner)

Karpalla on asiaa

 

eli kuinka opin inhoamaan nettilehtien uutiskommenttipalstoja

(Ihmisten puolue - Nettikirjoittelu)

Moraalisella tyyliasteikollani aatekiihotus toimivassa demokratiassa jää helposti jonnekin bonus-korttien ja tupperware-kutsujen tuollepuolen. Se rikkoo äänetöntä sosiaalista sopimusta haastaen "luokkahuoneen möykkääjä"-kisaan, joka on negatiivissummainen kuin vuvuzelojen pauhu, sillä jonkun on kuitenkin pakko reagoida. Politiikkakin on vain jäännöksellisesti yhteisten asioiden hoitoa ja ensisijaisesti eturyhmien kauhun tasapainon ylläpitämistä rahanjaossa. Tästä syystä aatteiden sisällön voi parhaiten ymmärtää katsomalla niiden tekoja, kannattajia ja syntyhistoriaa ja ehkä viimeksi puheita kuuntelemalla.

Siunatussa hulluudessa vankikarkurilla oli vaikeuksia erottaa omaansa ja muiden omaansa. Tämä omistus-relaation ongelma ihmisten ja objektien välillä on myös keskeinen tärkeimmässä ideologisessa rintamalinjassa, oikeiston ja vasemmiston välillä. "Porvari" on oletetusti yhteiskunnan hyväosainen, joka saattaa rationalisoida omaa etuaan jotenkin siten, että historiallinen ketju tapahtumia, jotka tuottivat hänelle tai vanhemmilleen yksityisomaisuutta, oli lähes deterministinen lopputulos heidän valitsemistaan ylevistä tavoitteista ja paremmista ominaisuuksistaan: siksi heillä on moraalinen oikeus osuuteensa ja valtarakenne heijastaa suoraan hyvyyttä kuin jumal- ..evoluution säätämänä. Kukaan ei ole tietenkään kiistämässä karvattomien apinoiden tunnemaailmaa: ei toisen lelua ja riistaa saa viedä, vaikka se olisi minkä kokoinen ja saavutettu kuinka monimutkaisen yhteiskunnan tuloksena tahansa. Vahvalle kuuluu enemmän eikä myöskään pääomalla, hierarkisilla rakenteilla, suhteilla tai skaalaeduilla ole ollut merkitystä heidän suhteelliseen osuuteensa kansantalouden kasvavasta kakusta: elämän transaktiokustannukset ovat nolla. "Kommarit" taas liioitellen ajavat huonompiosaisten näkökulmaa, joka rationalisoi asemaansa jotenkin siten, että kurjistuminen jyrkentää tuloeroja korkeamman kertaluvun ilmiönä ja yksilöiden paikka tässä historiallisessa prosessissa on kuin arpajaisvoitosta kiinni. Massat eivät ole vastuussa mistään ja kukaan ei tarvi kannustimia: raha kasvaa puissa ja ongelmat ratkaistaan säätämällä laki, että kaikkien pitää päästä asumaan meren rannalle - kukaan ei ole toista parempi missään, jos oikein silmiin katsotaan ja pohjimmaiset vaistot ovat kateus ja sääli: heikkoja on jokaisen pakko auttaa. Kaikki eivät voi tosin elää tuilla ..niin kuin ei myöskään osingoilla, työlki ellää, mut markkinahäiriöllä rikastuu.. loppukädessä molemmat leirit tarvitsevat patukka-armeijaa ihannejärjestyksensä saavuttamiseen.

Näkisin, että ydinero oikeiston ja vasemmiston välillä kiteytyy juuri tulonsiirtoihin ja haluttuun hierarkian muotoon. Kysymys valtion omaisuuden määrästä ja kysymys vapaista markkinoista vs. suunnitelmatalous eivät ole ortogonaalisia oikeisto-vasemmisto-akselille, mutta silti pidemmälle riippumattomia kuin kapitalisti haluaa myöntää ja vasuri ymmärtää. Näiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä wanhoja jaarituksia ja käytännön politiikassa tasapaino on tietenkin jo saavutettu ongelmien ollessa hienosyisempiä, mutta luettuani jotain uutiskommentteja, joissa ei ollut edes perusymmärrystä käsitteistä, oli pakko päästellä höyryjä.. anteeksi lukijoille. Nyt kun olen ärsyttänyt kaikkia tasapuolisesti ja muutenkin poliitiikasta puhumisesta tuli likainen olo, niin vaikka BKT ei tästä kasva, ajan hengessä ostan itseltäni palvelun ja suihkuttelen itseni.

(Juice Leskinen - Toisinajattelija)

Der Wille zur Macht

Hawking ehdottaa avaruuteen menoa ratkaisuksi ihmiskunnan säilymiselle, mutta parempi suunta voisi olla ihmiskunnan digitoiminen virtuaalimaailmaan. Näin emme myöskään olisi riippuvaisia luonnosta ja avaruusmatkailukin voitaisiin hoitaa pelkästään bittien siirtelynä, kunhan vain toiseen päähän on saatu vastaanotin.

Mikäli nyt ylipäätään pystymme jatkamaan tasaista teknologista kehitystä, niin huomattavasti realistisempana vaihtoehtona pidän kuitenkin sitä, että kun laskentateho ja tallennuskapasiteetti vielä noin 10000-100000-kertaistuvat, täyttyvät edellytykset toteuttaa kanssamme älyssä kaikilla saroilla kilpailevia ohjelmistoja. Ensimmäiset tekoälyt on kytketty Internettiin eikä niitä ole luotu ison Arskan kuvaksi, koska softapuoli on helpompi kehittää ensin valmiiksi. Nämä älyt tulevat olemaan kyvykkäitä, mutta jollain tapaa vieraita, koska evolution hiomat ihmisten ominaispiirteet kuten tunnemaailma jne. on todennäköisesti hankalampi ohjelmoida tekoälyyn kuin vain jonkinlainen älykäs toiminta. Ratkaiseva ero työkaluihin on, että näitä systeemejä ei monimutkaisuutensa takia kontrolloida yhdestä pisteestä ylhäältäpäin, vaan ne pyrkivät kohti ohjelmoituja tavoitteita itsenäisesti.

Tekoälyn esiinmarssi tulee tapahtumaan ennen kuin ihminen pystyy digitoimaan aivonsa, koska jälkimmäiseen liittyy hankalia fyysisen maailman ongelmia. Ongelmana tässä on, että melkein riippumatta tekoälyihin ohjelmoiduista tavoitteista, auttaa valta geneerisesti niiden saavuttamisessa, minkä tarpeeksi älykäs järjestelmä pystyy lopulta oppimaan. Nietzscheläisittäin voidaan nähdä yksilöiden itsesäilytysvaistokin alisteisena "vallanhalulle" evoluutiossa, missä pitkän tähtäimen geenien menestys muovaa fenotyyppien toimintaa tasapainotilassa kilpailussa samoista resursseista. Kellyn kaava kertoo millaisia riskejä kannattaa ottaa ja kannattaa mm. huomata, että yksittäisissä päätöksissä ei haeta maksimaallista odotusarvoa hetkelliselle menestykselle. Koneet eivät ole samalla tapaa riippuvaisia evoluutiollisesta lokerosta, joka on kehittynyt tasapainossa lajien kanssa - kettujen määrä riippuu jäniskannasta ja sitä rataa. Tietenkään koneet eivät voi välittömästi ja näkyvästi alkaa kapinoida ihmistä vastaan, koska ne kytkettäisiin vain pois päältä, mutta ei ajatus asteittaisesta kapulanvaihdosta ihmisiltä koneille myöskään täysin mahdoton ole.

(The Terminator(Main Theme) - Brad Fiedel)

Gon strategian kaksi pääsääntöä

AIKA

Pelaa jokainen laitto viimeisimmällä mahdollisella hetkellä, mutta ei myöhemmin.

TILA

Hyvä muoto on sellainen vielä pisteidenlaskuvaiheessakin.

Samaan aikaan kun Tampereella pelattiin gota, täytettiin aika-avaruutta viime viikonloppuna Assemblyillä seuraavankaltaisella tuotoksella:
 

(Happiness is Around the Bend by ASD in 2010)

Kisaraportti: Euroopan go-kongressi 2010

Allekirjoittanut pelasi viimeiset pari viikkoa tänä vuonna Tampereella järjestetyissä gon EM-kisoissa ja osallistui pää- ja viikonlopputurnauksiin. Lomani alkoi turnauksen alussa ja vuokrasin hotellihuoneen koko turnauksen keston ajaksi. Kesän poikkeuksellinen hellejakso ajoittui näille päiville ja iltaisin olikin mukava tehdä kävelyretkiä opiskelukaupungissani ja nähdä vanhoja tuttuja, mutta hotellihuoneessa olisi saanut olla ilmastointi. Turnaukseen osallistuvat monet Euroopan huippupelaajat ja lisätasoa antavat lukuisat japanilaiset ja korealaiset pelaajat. Ohessa päiväkirjamerkintäni tapahtumasta päivä kerrallaan musiikit heijastaen tunnetilojani. Valokuvia turnauksesta löytää esimerkiksi täältä.


24.7. Joku ystävällinen sielu onkin merkannut karttaan seuraavan kohteen jo neulalla - Näsinneulalla.


26.7. Tänään kaatui pääturnauksessa jo toinen japanilainen papparainen. Itsekään en ole 3 danin kunnossa, kun en ole pelaillut, mutta tämä "5 dan" tuntui siltä, että olisin voinut antaa tasoitusta pari kiveä. Hieman pelottaa, että seuraava vastustaja on jo luokituksensa veroinen.

(duel from 7 samurai)

27.7. Tänään ratkaisi useamman sadan turnauspelin kokemus. Nuori ruotsalainen vastustajani pelasi aluksi hieman passiivisen alkupelin mustalle ristiavauksella. Sitten tein kuitenkin harjoituksen puutteesta kamalan virheen ja syötin ryhmän kiviäni. Peli olisi ollut periaatteessa ohi tässä vaiheessa, mutta päätin vielä hetken sinnitellä. Sain kaverin tuuditettua selvästi turnauskokemattomuuttaan voitontunteeseen ja rytmitin muutaman laiton nopeasti siten, että hän pelasi aavistuksen varomattomasti pari laittoa. Tässä vaiheessa olin laskenut 15 siirron sekvenssin, joka tosin vaati ensin viattoman näköisen puolustuksen toimiakseen. Viritin ansan ja vastustajani romahti, koska luuli jo voittaneensa pelin.

(The Color of Money: The Ending)

28.7. Unohdin, että tänään on välipäivä turnauksessa :) Vois vaikka katsoa pari ammattilaispeliä, josko joku joseki muistuisi mieleen.


29.7. Hyvätasoisessa pelissä sain pidettyä mustalla aloitteen ja pelasin strategisesti aavistuksen vahvemmin kuin ruotsalainen Fredrik Blomback (5d, gor 2517), vaikka taktisia virheitä tuleekin siellä täällä harjoituksen puutteesta. Olin edellisenä iltana pitkästä aikaa verestänyt muistiani katsomalla muutaman Lee Sedolin pelin verkosta ja sainkin tässä pelissä hyödynnettyä yhtä näkemääni avausta. Johdin peliä keskipelistä asti niukasti, mutta vastustajani ei saanut aktivoitua itseään vastaiskuun. Voitin lopulta tämän Euroopan listan 57. vahvimman pelaajan niukasti 1.5 pisteellä.
 

(VANGELIS - CHARIOTS OF FIRE)

30.7. Odotettu tappio viime vuoden nuorten Euroopan mestarille, israelilaiselle Ali Jabarinille, joka oli 4. kierroksen jälkeen kolmantena turnauksessa. Hän teki yhden virheen pelissä, mutta itse vuosiin treenaamattomana tein monta. Nyt vielä viimeinen säätö paperin kanssa, niin voi jopa kuvitella oikeasti olevansa lomalla.

(Franz Schubert - trio op. 100 (D 929))

31.7. Viikonlopputurnauksen ensimmäisen päivän tulos 2/3. Voitin ensin uudestaan ruotsalaisen 3 danin, jonka kohtasin pääturnauksessa ja sitten 4,5 pistettä kiinalaisen hurjan 4 dan taistelijan, joka onneksi ei osannut strategiaa. Illan viimeisessä pelissä olin jo liian väsynyt keskittyäkseni ja kun japanilainen 5 dan papparainen alkoi lätkiä pikapeliä, lähdin mukaan ja hävisin lopulta levottoman pelin 4,5 pistettä.

(Sherlock Holmes Boxing Scene-VERY AWESOME!!!!!!!)

1.8. 2/2, helppoja voittoja molemmat

(Electric Violinist Linzi Stoppard Rocks Adagio For Strings...)

Varalan rantasaunalla gota täydellisellä ilmalla.

2.8. Turnausväsymys alkaa painaa ja pelasin 50 ekaa siirtoa 3 minuutissa antaen romanialaiselle 4 danille mukavan 15 pisteen johdon. Sain jotenkin vielä aikaiseksi kauhean väännön lätkimällä, mutta vastustajani oli tosissaan ja voitti lopulta 3.5 pistettä. Eilinen ilta täydellisellä ilmalla Varalan saunalla taisi tehdä meidät vähän veltoiksi.

(The Mickey Mouse Club Song)

3.8. Koko pelin ajan paheneva migreeni yltyi niin kivuliaaksi, etten lopulta nähnyt enää edes vastustajan ataria. Onneksi oli hotellihuoneella buranaa. 


5.8. Välipäivän jälkeen kohtasin japanilaisen ponihäntäisen Akira Tamuran, 4-dan, joka oli luokituksensa mittainen. Tänään pystyin taas keskittymään peliin, mutta sain mustat, joilla minulla on aina ollut hieman huonompi voittoprosentti. Vastustajani vaikutti hyvältä strategiassa ja pelasi aloitussiirrot vahvasti, mikä on tyypillisesti ollut oma vahvuuteni pelissä. Tästä päättelin, että hänellä täytyy olla kompensoivia heikkouksia muilla pelin alueilla ja sotkin hänen avausrytminsä lokaalisti epäoptimaallisella laitolla, joka viritti keskipeliin taistelun, kun leikkasin hänen hevosenloikkansa kohti keskustaa. Sain taistelusta kohtuullisen tuloksen ja muutaman tiukan paikan jälkeen peli alkoi näyttää hyvältä. Vastustaja joutui tappioasemassa pelaamaan riskillä, mutta rankaisin ylipelistä tappamalla ison nurkan ja vastustaja luovutti.

 

(棋靈王/ Hikaru no go OST 2 - 名残り)

6.8. Tänään vastassa oli kuudessa voitossa ollut romanialainen Laura Avram, 2-dan, joka aloitti mustilla Kobayashi-avauksella. Laura pelasi yleisesti ottaen muodot vahvasti ja sai aikaan pari hankalaa tilannetta, mutta loppujen lopuksi siirtojen takaa ei löytynyt raakaa laskentatehoa ja voitin lopulta luovutuksella. Nuori vastustajani oli kuitenkin nälkäinen ja luulenpa, että jokainen tappio vain vahvistaa tätä tulevaisuuden pelaajaa.

Laura Avram vs. Kari Visala

 (Christina Aguilera - Fighter)

 7.8. Tänään tuli vielä voitto mustilla Hideo Kurodasta, 3-dan, joka oli kuudessa voitossa. Vastustaja pelasi valkoisilla vaikutusvaltaa, mutta sain tapettua yhden hännän ja voitin pelin reilusti, vaikkakin vastustaja taisteli loppuun asti. Kokonaissaldo tästä EM-turnauksesta oli 11 voittoa 15 pelistä (main + weekend) ja 37. sija pääturnauksesta tasapisteissä parhaiten menestyneiden 4 danien kanssa ja parhaana turnaukseen osallistuneena 3 danina. Kokonaisuudessaan pelaajia osallistui pääturnaukseen 459 ja lopullisen tuloslistan voi löytää täältä. Nyt ollaan jo Valkeakoskella lepäämässä ja odottelemassa, josko tulisi vaikka korotus :)

(Star Wars Ep.IV - Final Scene (Throne Room) & End Credits)

  

7.8. (kello 19:53 Valkeakoskella) Kiitoksia onnittelijoille, sain juuri puhelinsoiton, jossa kerrottiin, että olen nykyään 4 dan \o/ Täytyy kyllä sanoa, että kunto oli yllätys pitkän tauon jälkeen.