Bond-elokuvissa 007 aina rikkoo kauhealla munkilla konnien mutkikkaat suunnitelmat ja hienot härvelit ja voittaa ylivoimaista vastustajaa vastaan pelkästään koska on hyvä. Täpärät tilanteet ovat tietenkin jännittäviä, mutta varsin epärealistisia. Esimerkiksi jos 50 jakson sarjassa päähenkilön tulisi olla vähintään 50% todennäköisyydellä elossa sarjaan lopussa, voisi yksittäisessä jaksossa olla vain esim. yksi vaaratilanne, josta jää n. 98.6% todennäköisyydellä henkiin eli lähinnä jotain "sormi oven väliin"-huippukohtia. Voiko tätä nyt sitten yleistää, mutta lienee jokin kulttuuriero, että esim. Hikaru no Go:ssa hyvä sen sijaan tuntuu voittavan, koska hyvä on vahvempi kuin paha.

(Eartha Kitt - I Want To Be Evil (Live Kaskad 1962))