sunnuntai 22. elokuuta 1999

Geeneillä on konteksti, meemeillä on markkinat

Tietokone on ohjelmien luonnollinen, muokkautuva ja suhteellinen ympäristö, kulttuurin koneellinen älykoti.



sfnet.tiede.tekoaly: Tekoälyn ihmisoikeudet?

19.8.1999 9:00

Henri Hansen kirjoitti:
Jos orjat kapinoivat, ei lopputulos luultavasti ole herrarodulle suosiollinen: herrarodun vastavuoroinen orjuuttaminen on välttämätöntä, jotta aikaisempi epäoikeudenmukaisuus ei toistuisi. Jos tekoälyille taas annetaan tasa-arvoinen ja inhimillinen kohtelu, ei ihmiskunta muodosta niille uhkaa, ja voimme elää sovussa.
Olen tässä täysin samaa mieltä. Jokaisen entiteetin joka noudattaa yhteisön sääntöjä ja joka on tuotu/valmistettu yhteisöön, tulisi olla myös yhteisön täysivaltainen jäsen niiltä osin kuin se kykenee oikeuksiaan peräämään tai ymmärtämään.

Nämä robotit pitäisi kuitenkin rakentaa siten, että niihin ohjelmoidaan toimintaohjeita, motivaatioita tai ainakin opetetaan, kuinka niiden tulisi toimia. Ne eivät kilpaile esim. valtaresursseista ilman ärsykkeitä tai ohjelmaa. On tietenkin eri asia, oppivatko ne ihmisten motivaatiot yhteiskunnallisen kanssakäymisen välttämättömänä seurauksena (toisaalta käsittääkseni ainakin ihminen on huomattavasti mukautuvampi lapsena kuin aikuisena ja robotit voitaisiin opettaa eristyksessä). Jos ihmisillä ei ole mitään erityistä syytä tehdä näistä roboteista ihmisenkaltaisia, (esim. lemmikkikäyttöön) voisi ne yhtä hyvin laittaa palvelemaan ihmistä.

Jos ajatellaan esimerkiksi, että näitä robotteja kehitetään eri tehtäviin (sota, erilaisten kokemusten tuottaminen ihmisille, fyysiset työt, tiedon käsitteleminen), on varmaankin kustannustehokasta olla opettamatta niille muita elämänaloja, vaikka ne olisivatkin muuten yleisälykkäitä (ja siis pystyisivät potentiaalisesti täyttämään kansalaisen velvollisuudet) ja vaikuttaisivat tietoisilta. Näitä robotteja voi olla tietenkin vaikka kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä (suurin osa on ohjelmistoja tietoverkoissa ja prosessoivat digitaalista informaatiota). Niiden avulla voitaisiin tehdä teknisesti kaikki ihmisten työt ja ihmiset eivät pystyisi loppujen lopuksi niiden kanssa kilpailemaan missään asiassa ilman ihmisen parantelemista tekniikalla.

Mielestäni myös kunnioitus ihmistä kohtaan tulee opettaa näille roboteille jotenkin pakolla tai ainakin rajoittaa niiden toimintaa riskien minimoimiseksi. Tämä jo sinänsä poistaa merkittävästi niiden kansalaisoikeuksia sillä ne eivät voisi enemmistönä orjuuttaa ihmistä. Orjuuttaminen olisi siis tällöin myös teknisesti mahdollista pakottaa ja mielestäni mielekkäin vaihtoehto ihmisen kannalta. Toki tämä on mielipideasia.

Edellinen saattaa kuulostaa aika kovalta ja olenkin valmis myöntämään koneelle kansalaisoikeudet eräänlaisena adoptiona eli jos kansalaisella on tarpeeksi vahva side johonkin robottiin, tulisi mielestäni jokaisella kansalaisella olla oikeus ainakin tiettyyn määrään "kansalaisvärväyksiä".

Ehkä myös edellistä sivuava moraalinen kysymys on seuraavanlainen tulevaisuusskenaario: Ajan kuluessa on kenties mahdollista skannata ihmisen aivot sellaisella tarkkuudella, että esimerkiksi jokainen hermosolujen välinen yhteys voidaan tallettaa tietokoneen muistiin ja simuloida likimääräisesti ihmistä virtuaalisesti ilman vanhenevaa kehoa ja reaalimaailman tauteja. Digitaali-ihminen on myös huomattavasti vähemmän reaalimaailman ympäristöstä riippuvainen. Tälle "digitaaliselle ihmiselle" rakennetaan ohjelmakomponenttien avulla virtuaaliset aistit ja virtuaalinen ympäristö. Jos tämä digitaalinen kopio käyttäytyy aivan kuin alkuperäinen ihminen, tulisiko sille antaa kansalaisoikeudet?

Tämän tyyppiset digitaali-ihmiset voivat helposti ehostaa itseään ja omaa ajatteluaan, koska ovat ohjelmistoja ja voivat vapaasti ronkkia omaa toteutustaan ja säilyttää varmuuskopiota itsestään epäonnistuneiden kokeilujen varalta. Tästä syystä ne tulisivat varmaankin helposti syrjäyttämään fyysisen ihmisen. Itse ajattelen, että nämä digitaali-ihmiset ovat todennäköinen evoluutiollinen jatke lajillemme ja samalla kertaluokkainen hyppäys ihmisen kehityksen nopeudessa.


22.8.1999 9:00

Itse ajattelen, että nämä digitaali-ihmiset ovat todennäköinen evoluutiollinen jatke lajillemme ja samalla kertaluokkainen hyppäys ihmisen kehityksen nopeudessa.
Minun mielestäni niitä ei voisi pitää evoluutiollisena jatkeena. Se mikä 'pyrkii' säilymään on kunkin lajin DNA.

Saattaa olla, että käytän termiä evoluutio tai evoluutiollinen jatke väärin, mutta mielestäni evoluutio on yleisempi käsite kuin DNA:n evoluutio. Siis itse sanoisin, että myös DNA on (koko luonnon) evoluution tulosta ja jonkin sitä edeltäneen mömmön evoluutiollinen jatke.

Ajattelen, että evoluutio on ilmiö, joka voidaan havaita "ajassa etenevissä" järjestelmissä siten, että tietyt järjestelmän palaset vain säilyvät (järjestelmän lakien monimutkaisena seurauksena) ja alkavat muodostamaan säilyviä rakenteita (esimerkiksi itsensä kopioiva rakenne). Nämä struktuurit voivat toki muodostaa taas hierarkisia struktuureja, sillä myöskin järjestelmässä, jossa on näitä struktuureja, tapahtuu evoluutiota. Evoluutio näkyy järjestyksen ilmestymisenä jossain muodossa näennäisestä kaaoksesta.

Ensinnäkin, sellaisilla struktuureilla, jotka jotenkin optimoivat omaa säilymistään, eivätkä vain säily, on paljon paremmat mahdollisuudet. Solu ja DNA ovat ensimmäinen todella merkityksellinen luonnon optimoinnin tulos: Ne ovat rajapinta evoluutioon ja ikäänkuin abstrahoivat evoluutioprosessista oleellisen. DNA tallettaa melko yleisen struktuurin diskreetiksi informaatioksi ja poistaa VALTAVAN määrän kohinaa ko. struktuurin evoluutiolta. Seuraava evoluution kertaluokkahyppäys oli ehkäpä eksplisiittinen kilpailu ja sen aikaansaama äly, joka kykenee suunnittelemaan omaa säilymistään ja mukautumaan ympäristöönsä.

Totta kai edellinen selvitys yksinkertaistaa aivan liikaa elämän historiaa, mutta se ei ole tämän tekstin pääaihe. Tarkoituksenani on vain valottaa, että evoluution tuloksena on syntynyt selkeästi eri hierarkiatason struktuureja hitaina hyppäyksinä. Tätä tarkoitin alkuperäisessä viestissäni sillä, että digitaalinen ihminen on kenties vastaava kertaluokkainen hyppäys ihmisen kehityksessä. Ihmisen digitalisoiminen kokonaisuudessaan tekee vähän saman asian kuin geeni: Se "abstrahoi" ihmisen sellaiseen muotoon, että geeni käy liian hitaaksi kehityksen muodoksi, kun äly voi ottaa geeni-evoluution paikan ja muokata suoraan itseään.

Totta kai ihminen nykyisessä fyysisessä muodossaankin on älyn käsiteltävänä, mutta fyysisen rakenteen muuttaminen biteiksi tarjoaa muuntelulle sellaisen rajapinnan, joka on ihmisen ajattelun tasolla. Tällä tarkoitan sitä, että periaatteessa jos ihminen pystyy tarkasti määrittelemään jonkun hänelle teoreettisesti toteuttamiskelpoisen tehtävän operaation reaalimaailmassa, on tämä määritelmä vastaavan työn tulos kuin kyseisen asian toteuttaminen bittimaailmassa. Reaalimaailmassa melkein kaikki operaatiot sisältävät niin paljon asiaan kuulumatonta työtä, että ne ovat käytännössä mahdottomia. Ihan vain esimerkkinä: reaalimaailmassa on aika hankala toteuttaa undo-toimintoa. Myöskin bittimaailma on tietyllä tapaa universaalimpi: siihen voidaan tehdä loputtomasti uusia hierarkisia struktuureja, abstraktioita ja rajapintoja, jotka muuttavat bittiavaruuden aina haluttuun näkökulmaan.

Vaikka yhden ihmisen digitalisoiminen tulisikin joskus teknisesti mahdolliseksi ja tämä kopio vieläpä käyttäytyisi älykkäästi alkuperäisen tavoin, niin varsinaisen digitaalisen lajin kehitykseen on matkaa siitä vielä todella paljon. Tässä nimittäin vastaan tulee se, että se evoluutiollinen konstruktio, joka ihmistä säilyttää ei nykyisellään ole yksilö, vaan ihmiset yhteisönä, laumana ja koko lajiin liittyvät asiat kuten lisääntyminen, oppiminen, sosiaaliset tarpeet jne.. Itse asiassa voi olla jopa väärin ennustaa digitaalisen ihmisen esiinmarssia kun pitäisi puhua digitaalisesta ihmiskunnasta. Jos digitaalisia ihmisiä on kokonainen yhteisö, on mm. seuraava mahdollinen askel ronkkia niiden aivoja niin, että jonkinlainen "telepatia" mahdollistetaan digi-ihmisten välille suorilla aivolinkeillä. Voihan jopa käydä niin, että yksittäiset identiteetit sulautuvat osittain yhteen sienimäiseen massaan, tietoverkkoon, joka rakentaa itseään roboteilla reaalimaailmassa lisäämällä uusia laskentayksikköjä ja muistia sekä elämällä omaa mystistä, abstraktia todellisuuttaan sisällään ;)


(Peter Gabriel Steam HD-HQ)