lauantai 1. kesäkuuta 2002

Toiset puhuu, toiset filmaa


(Aki Kaurismaki - Hamlet liikemaailmassa_Hamlet_and_Ophelia)

sfnet.harrastus.elokuvat: Ison K:n elokuvat jatkavat Jerry Lewiksen elokuvien loistokasta perinnettä

1.6.2002 21:39

Esko Virta kirjoitti:

"Toistensa ohi tujottattavia puupökkelöitä mölisemässä järjettömiä asioita, saadessaan aikaan siis mielettömiä fiiliksiä sillai mielettömissä tilanteissa boheemien tyyppien jutuissa" -metodi puree edelleen ranskalaisten ja myös muutaman "kylttyrellin" tajuttomuuteen.

Toisaalta se on mielenkiintoinen tehokeino tuoda pinnalle roolihahmojen tunteita ja kirkastaa käsillä olevaa tilannetta. Ihmisten puheethan nyt yleensä ovat lähinnä arkisten faktojen vaihtoa, yhteenkuuluvuuden voimistamista, oman edun tavoittelua, epäsuoraa itsensä kehuskelua tai muuten vain joutavanpäiväistä sosiaalista ajanvietettä. Mikä näistä on elokuvan arvoista sisältöä ja miksi sitä pitäisi olla kaikissa elokuvissa?


5.1.2010 18:16 Naamakirjassa samasta teemasta (päivitetty 27.1.2011):

Musiikin kuuntelu voi olla hengenvaarallista, mutta sen esittäminen taas saattaa pelastaa henkesi. Linkkeinä kohtauspari Hitchcockin elokuvasta "Mies joka tiesi liikaa" (vuoden 1956 versio), jossa mestari näyttää kuinka tehdään 10 minuutin kohtaus puhdasta elokuvaa jatkuvalla musiikilla ilman dialogia. Lisäbonuksena Bernard Herrmann johtaa orkesteria. (SPOILERIVAROITUS: jos et ole nähnyt ko. elokuvaa, niin älä katso alla olevia pätkiä!)

 (Symphony of Suspense)

('Que Sera Sera' in "The Man Who Knew Too Much")