tiistai 15. maaliskuuta 2005

Tulkinta minästä ei ole minä

sfnet.tiede: Re : Vaatimukset ja säännönmukaisuudet

17.2.2005 15:33

Risto Karttunen kirjoitti:
Ai ettäkö Sibeliuksen neljännen sinfonian säveltäminen ei ole vaatinut tuntemista eikä tietoisuutta?

Oli ihan pakko vastata tähän kun satuit käyttämään Sibeliuksen neljättä esimerkkinä: Oletko muuten huomannut kuinka se 3. osan päämelodiakulku (joka on ainakin minun mielestä kyseisen teoksen pihvi) voidaan esittää mielettömän yksinkertaisella kaavalla. Sehän on oikeastaan vain puolisävelaskeleittain lyheneviä intervalleja, jotka laskevat siten, että seuraava intervalli päättyy aina edellisen puoliväliin (muistaaksen alaspäin pyöristettynä) siten, että on menty oktaavi alaspäin, kun intervalli "katoaa", joten melodiaa voidaan jatkaa mielivaltaisesti. Muistaakseni (minulla ei ole tätä kirjoittaessani levyä tai nuotteja saatavilla, jotta voisin tarkistaa asian noiden samojen intervallien "pohjasävelet" kulkevat sitten yhtäaikaa, mutta vain ylöspäin. Kyseinen sävellys voitaisiin ilmaista todella lyhyellä tietokoneohjelmalla.

Enpä sitten osaa sanoa miten tämä liittyy keskusteluun :)


23.2.2004 16:13

Anssi Junnila kirjoitti:
Vaikka kummoisilla nykytekniikan metodilla tarkkailtaisiin esim. minun aivojani, ei kukaan pystyisi selvittämään mikä tietty muistikuva tai ajatus minulla on mielessäni tietyllä hetkellä.

Käsittääkseni sellaisia käyttöliittymiä on tehty kokeilumielessä, jossa käyttäjä ohjaa esim. kursoria ruudulla ajattelemalla eri asioita ja mittaamalla aivojen sähköistä toimintaa erotetaan nämä toisistaan.

Pahoittelen, etten nyt ehdi etsimään viitettä ja varmistusta muistikuvalleni.


15.3.2005 12:33

Risto Karttunen kirjoitti:
Sinä kuitenkin vaadit tietoisuuden määritelmää, jota pidit tarpeellisena jotta voisimme vertailla aivojen ja tietokoneiden periaatteellisia eroja.
Varmaankin olisi hyvä voida määritellä, mistä puhutaan. Tietoisuus uskoakseni liittyy juuri noihin eroihin, kuinka "periaatteellisia" sitten lienevätkin.

Koska aikaisemminkin on pohdittu tietoisuuden määritelmää ja kuinka se on syntynyt evoluutiossa, niin tässä on yleisön toivomuksesta vastaus:

Tietoisuus on priorisoitu todo-lista, joka erottaa refleksimäiset "ajatuslihakset" ihmisen aistien välittömästä palautteesta. Siis:

  • Tietoisuus on todo-"lista" siinä mielessä, että siellä olevat eri abstraktiotasojen käsitteet säilyvät siellä, kunnes niitä ei enää tarvita. Esimerkiksi keskeneräinen työ säilyy tietoisuudessa niin kauan kun se on kesken ja sitä halutaan jatkaa.
     
  • Tietoisuus on priorisoitu, eli jos yhtäkkiä huomaa auton tulevan lujaa vauhtia kohti, voittaa se esim. kahvipöytäkeskustelun tietoisuuden pääsijalla.
     
  • Tietoisuus on evoluutiollinen askel reflekseistä. Alkeellisempi aste ajattelutoimintaa on suora ulostulovaste, joka riippuu tietyn ajan sisällä tulleista sisäänmenovasteista. Kun lisätään tähän havaittuun maailmaan sisäinen "virtuaalitodellisuus" (="joukko eri abstraktiotasojen "ei-kielellisiä käsitteitä""), voidaan ihmisen ulostulon arkkitehtuuri säilyttää samanlaisina modulaarisina proseduraalisina (top-down oppiva, rakennetta tuottava) lihasohjelmina, mutta ihmisen toiminta ei ole enää suorassa kytkennässä välittömään ulkomaailmaan. Ihmisen kaikki output on käytännössä lihasliikkeitä (ja nimenomaan näitä ei tiedosta lainkaan), ja ajattelu on sellaisia "lihasliikkeitä", jotka vaikuttavat vain tuohon tietoisuuden "virtuaaliympäristöön" eivätkä todelliseen ympäristöön. Samalla tavoin kuin ei pysty tiedostamaan kuinka onnistuu heittämään tikan tauluun, ei pysty myöskään tiedostamaan sitä funktiota, joka kuljettaa ajatusta.

    Tietoisuuden syöte koostuu oliomaisilta/rakennetta piilottavilta funktioilta tulevilta syötteiltä. Tämä hahmontunnistus opitaan "bottom-up" siten, että "pyramidin" leveällä sivulla on aistisolut ja kärjessä aina vain abstraktimpia olioita. Tietoisuudessa voi olla "työn alla" useita tällaisia syötteitä eri abstraktiotasoilta yhtäaikaa. "Minä-tietoisuus" syntyy tässä kapenevassa käsitepyramidissa samalla tavoin kuin mikä tahansa muu korkean tason käsite (esim. muiden ihmisten hahmottaminen), "minä" eroaa muista hahmoista siten, että se on kokemuksessa aina läsnä ja ulkoaistien lisäksi minästä saadaan dataa sisäaistien kautta.

Minulla on loistava idea algoritmista, jolla nuo kärjikkäin vastakkaiset pyramidit rakentuvat, mutta selitys on hieman liian pitkä tähän nyyssiin.
 

 
(Beethoven, Symphony 7, Allegretto, mvt 2)