Näytetään tekstit, joissa on tunniste Runo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Runo. Näytä kaikki tekstit

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Unelmat ovat onnen sirpaleita



Ain' laki luonnon jatkaa muodoillaan,
kun historian peli valetaan.
Teot paloina pöytään loksahtaa;
näit' hahmoja yhdessä aikaan saa.

On palapeli vertaus elämän,
ei voittajaa kuvasta löydy tän,
mut todeks' piirtyy monta unelmaa,
vaik' myös Sattumast' uuttuu tulevaa.

Sai henki kukin kuvat unelmien
jo syntymänsä kannesta lähtien
ja sisään tiedot, taidot - palat nää,
joista osat haaveiden jäljentää.

Vaan tässä onkin koukku kaikkeuden -
sil' palat eivät riitä yksin sen,
ken maailman tän jakaa janoiten,
kuvia kauniita tavoitellen.

Jo muutoin olis' loppu alussa
kuin maailma unessa valjussa,
kok' totuus kiinni itse etsijäs',
vain vankein onni kuollut kuukehäs'.



Mut' mitä ovat palat, kuvat nää?
Ehk' vain yön lapsein hohtoo häilyvää
vai näyt tunteesta kasvaa ajalta,
kun musiikki viel' kuului puheelta?
Voi voima unein suuntas' määrittää,
     ...tai sitten haaverunoks' lässähtää.
Eikä voi pivost' pala pudota,
ja heti uuteen palaan vaihtua;
unohtaa mitä kuvan alku ties
ja minäks' uudeks' syntyy uusi mies,
ei vaikkei löytyis' koloo, nypyä,
mih' reunat unelmansa kytkeä.
Ja vaik' joka pala suurenmoinen
täs' kun palat mielii viereen toisen,
voi vain valmis kuva hopeoid' sen,
koska kuva tarvii tunteen, mielen,
sil' kuin tanssin taitot tarvii viejän,
kaks' kaunist' tekee vain taulun sievän.
Toki harva teos täydellinen,
riittää, että juonen päästä sais' sen:
tanssiin riittää tanssikengät,
vaik' maa muhkurainen - silti lennät!
Myös tasapaino tanssis' järkevä:
voit onnen muruun aitoon tyytyä,
tai valheen linnassa viivehtiä,
tuomar' Tulevan viimein kestitä.
Vaan kenel' pettää pala jokainen,
jäänee jälki kesken siveltimen,
ei pöydällä koht' tilaa jatkojen,
enää kantaa kaari armost' toisien
tai tuuleen katoo kylvöt kokonaan,
kuin kuunaan miestä olis' ollutkaan.



Nää muinaistunteet mielein raskauttaa,
polvesta toiseen toistaa muunnelmaa.
En yritä silt' tarkkaan ratkaista,
vain elon kaarta ei saa katkaista.
Kenties sittenkin monta on tapaa,
ympäril' sirkus, tyyli on vapaa:
yks' pelaa kulmapalat helpohkot,
toisel' sopivat tuuri toi lohkot,
kun kolmas kätkee haaveet sisäänsä
ja neljäs matkii: tulee isäänsä!
Vast' viides väliin voimalla vänkää,
kai pala kuudennella kurkkuun jää.
Ei jonkun palat sovi mihinkään,
tai malli kirjan ulkoo piirrellään.
Voi nenä toisen palat nuuskia,
ken mielii muiden kuvat oikoa.
Joku vuoroaan jää odottamaan,
taikka pelaa heti kun sallitaan,
nöyrä hiljaa pois palansa uhraa,
kun ahne alkaa jo uutta kuvaa.
Voit muurein onnen palat linnoittaa,
kun palat toiset teitä valloittaa -
mi' pyörre, kaaos täällä hallitsee,
vain aika valmiin kuvan mittailee.



Mut' tärkein ollut ei viel' puheena -
unelmien kuvas' kaks' on puolta,
keskeltä halki on jok' ihminen,
mi' hämmennystä lisää rakkaiden:
Sisäl' elämys juoksee eläimen,
maisemas' tietä, tunteit' seuraten.
Ulkon' kuvat mielikuvituksen,
kertoo kartta suunnan koneen, järjen.
Sil' on kokemus kuva kuvassa
ja mukana joka unelmassa.
Myös suuntii, toiveit' kahta lajia:
vaiston vai tavan annat ohjata?
On tunne monta vanhaa tienviittaa,
jotka reitin mitasta ei piittaa,
kun taas kuvan kartta järjen mailta,
täysin makua, maisemaa vailla.
Muokkaa maailmaa kuvat nää järkein,
joskus taas itse matka on tärkein,
vaik' ei aina metsää näe puiden,
sokea, mut' täys' onni eläimen.
Yks' silti matkaa tietä seuraillen,
kartoista toinen reitin katsellen.
Ei puolien painoo mitat' vaa'assa,
vaik' tiet ja kartat maasta samasta:
kartasta hyväst' löytyy hyvä tie,
kunhan tie hyvä suuntaan hyvään vie.

Jos kuin piru luet pelkkää karttaa,
seuraat mielivaltaa yhteist' tarkkaa,
ei edes Sunzin suunnitelmissa
näy tietoo tuskasta, nautinnosta.
Suuret kuvat tallaa pienet jyvät
ja ihmiset peittää roolit, ryhmät,
maailma pelilaut' tylsäin mielten,
ken vain tietää kaavioiden kielen.
Opit historian unohdetaan:
siemenest' pienest' kasvaa metsät maan.

Ent' pedot pienet vaiston varassa,
kuin eksyneenä järjen ajassa:
vapaudest' humaltuen piirteineen,
ain' saman palan pelaa uudelleen,
kuin kehää kiertää eläin yksinnä,
vaistonsa vanki koneen sisällä.
Tunnelis' mittakaava katoaa,
pienikin lähel' peittää meret, maat
jahdaten pinnan peilii, savua,
vaik' vieres' räiskyis' tulta, valoa.



Vaan mikä onkaan mieli ihmisen?
Riitaisa liitto järjen, eläimen!
Mi' suurin unelma ja puolet sen?
Rakkaus ja sisäl' rakastuminen!
Kun kättä lyövät kartat ja tiemme,
ei riitä kertoon voim' riimienne,
sit tunnet' kun kaks' rakastavaista
yhdeksi tulee maissa, taivaissa,
kun ääretön koskee kuolevaista -
suojassa oman pesän mies naista  .. kun
kone ulkon' kiertää pesän pieltä,
joka palas' iskee tulta, mieltä,
kun yhteisen kuvan aloitamme,
ikuiseen istutamme tarhamme.

Vaik' ois mies miestä vastaan tantere,
sut nostaa tahdon maasta harteille,
unelmias' palani kannattaa,
ettei löydy kuvaa sun kauniimpaa.

Rakkaus ja hulluus samoin sulkevat:
päilyy ulkon' sisäiset maailmat,
tuo muodot mannut mieleen kehosi;
heijastaa joka pinta kasvosi,
kun raoist' näen valon pursuvan,
ihminen näkee ihmisen kuvan -
on tunnon ja tiedon yks' mielle:
mi' teen sinulle, teen myös itselle.



On rakkaus unelmist' vaarallisin:
voi palat, jotka jäävät taskuihin,
onnen sirpaleiksi teräviksi,
haavat tehdä verenpunaisiksi.

Mut' tuska näem' lisää tietoa:
vain jätit mulle onnen aatteita,
ja syyttä itseäni syyttelen,
en väärä, palaksi vain käynyt en.

Pöydällä hahmojen risteillessä
mä mietin mih' laittaa onnen tässä?
Ei onni liity pelkkään nautintaan
tai tyytymistä tilaan maatuvaan;
jos oliskin se tietty asia,
mä kauas matkaisin sen takia.
Ei ohjeeks' riitä käsky kultainen,
jos toinen haluu kääntää ympär' sen -

Vaan..

    unelmien pitää tul' Todeksi,

    sopia kuviin muiden Hyväksi,

  ja kietoutua ääriin Kauniiksi,


rikkaana kuin paratiisin autuus,
jossa järjestys ja satunnaisuus,
elävä ja luotu näin taiteena,
kätensä liittää oikees' suhteessa.



En voisi näitä toisin sanoa,
kuin täydentää tunnetta aitoa.
Siks kertomus tää riimein vertauksin,
jot' voisit kokee omin sisuksin
tulkintas' voiman väleissä loitsun;
juhlaval' tekstil' juhlavan kaavun.

Runoon lyhensin kirjan toiveittein',
vielä piilossa luku viimeinen.
En tiedä kuinka tästä jatkaisin,
mut' mielellään vielä rakentaisin.
Jos en voi sua mä saada omaksein,
ees kaunis huntu jätä silmillein,
jotta maailmaa voisin rakastaa,
vaikka sinusta se vain muistuttaa.


(Ascension / Nature Boy)

maanantai 6. tammikuuta 2014

Ihmeiden topologia


Vaimenee jo jouluhääreet, 
valmiiks tuli lahjakääreet,
vaan tyhjäks jäis kallein pakkaus,
ellei kiedo sitä ihme, rakkaus.


Takan kajoa kohti lähdet.
Takan' ajoa, hohti tähdet.
Vaan ois matka kauas erhe,
ellei koti missä lapset, perhe.


Leikki vauhtiin, liikaa vuori,
äsken vanha onkin nuori,
pakkaslämmin, kääntyy aika - 
valoksi pimeyteen joulun taika.



perjantai 26. lokakuuta 2012

Idean vangitseminen


Unilintu katkoi kontekstin väsyneet jouhet,
joista se punoi pesän tilanteen tilkeväliin
seurausten sinikopioiden silputtuun syvään.


Mikä mielikuvituksen puu päivän poltteessa,
olikin aina oksisto vihjauksien vaienneiden
juonen silt jatkuessa levottomasti laulaen.


Ihaillen eksyt mittoihin rytmin, harmonian,
sillä sokkelo on lopusta luotu, luonnoksin,
aatteet umpimähkäisetkin mielin aateloiden.




3 min translation:
Capture of an idea

Bird of dreams cut the worn out strings of context,
out of which it weaved a nest inside the fabrics of the situation
into the depths of the shredded blueprints of consequences.

What was a tree of imagination in the focus of the day,
had always been a bunch of branches of muted suggestions
while the plot was still continuing restlessly in the song.

Adoring you get lost in the metrics of rhythm and harmony,
because the maze has been created from the end, from the drafts
even knighting the random thoughts with a meaning.

perjantai 11. marraskuuta 2011

XI XI XI


Morning ray of sun
dressed in finery,

am I in Your master plan?


"I will" reads as one
coded in binary

making me a wedded man.


Will our paths now entwine
by tying the knot -
for the treasure of mine,
Xi marks the spot.



  

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Koira sanoo miai

Kissa vieköön, oli varsinainen koiranilma, kun syysiltana etsin kissojen ja koirien kanssa pudonnutta avainnippuani vaatekaapin villakoirien joukosta. Tarkoitus oli lähteä uusiin koiruuksiin go-kerholle ja koska satoi kissoja ja koiria, piti kaivaa sateenvarjo esiin. Olin kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa peliin tutustumista, mutta tästä ongelmasta pääsin kuin koira veräjästä: Kissa nostettiin pöydälle, kun kaveri oli ensin eksynyt kerholle. Ehkä olimme kuin kissa ja koira ja kivetkin näyttivät amerikanpastilleilta, mutta ei ole koiraa karvoihin katsominen tuumasin ja löin kotioven kiinni takanani.

Ilmoitustaululla luki TTgoK kissan korkuisin kirjaimin. Kyllä koira koiran tuntee piti paikkansa, sillä joku koiranleuka ohjasi minut luokkahuoneeseen. Jutut oli roisit, mutta ei haukku haavaa tee. Niinpä aloitin pelin:

Perhosmuodostelma rakennettiin nurkkaan ja kiviä jäi kurjenpesään. Heikolla ryhmällä hypättiin hevosenpäällä melkein tiikerin suuhun. Kilpikonnankuoreni vahvuus ajoi vastustajan kohti reunaa, jossa olisi odottanut vatsaan taputus pesukarhulle. Lopulta kani-kuutosen syönyt lohikäärme kaatui elefantin hyppyjen piirittäessä sen. Ei tarvittu enää kuin apinanloikka loppupelissä ja vastustajani luovutti. Totisesti, go on eksoottinen peli!

Voitosta kehuttiin aloittelijaa ja kyllähän sitä kissa kiitoksella elää. Ei tarvinnut lähteä kotiin koiranhäntä kainalossa, mistä onnittelin itseäni, sillä kuka kissan hännän nostaa, jollei kissa itse. Vanha koira ei opi uusia temppuja, mutta kyllä tästä aukenee entisiäkin jalostamalla vielä kissanpäivät.


(Paarma tango)

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

 
Nimellisesti asiallista

Matti kukkarossa heilui helppoheikki,
kaidan polun kiersi resupekan reitti,
hyvä veli hylki, kilpasisko kiitti,
maajussin lepolasseen viimeinen niitti.
Simona siinsi expertillä bataatti,
nollia notkui onnenpekal' ottomaatti.

Ratkes rikos, lappuliisa löysi vainaan:
sanaseppoa suikemmalle, mustaan maijaan!
Ovimikko hellin näyttää sulle sellin,
tiskijukaksi vie astioiden pellin.
On silloin aikaa pelata pasianssia,
mustapekka kädessä saat vaste' tanssia.


(Jehtro Tull - Salamander)


Taru kertoo: Iiris sulkeutui putkassa,
kuollut Usko ei selit' luotia mutkassa.
Laitettiin Liina pöytään kuulustelussa,
Suvi Helle kuumensi keskustelussa.
Pilvi peitti auringon, kaihtimet kääntyi,
Kangen Taisto taittoi, rautalankaa vääntyi.
 
Tyyni Tuomari avas puheen oikeudes',
Heiton Toivo - todistajan arkku aukes.
Reinot jalkautuivat johtolankain hakuun,
sil' Virtaa ei saatu nimismiesten pakuun.
Kolarin Aatos kuumotti, hiosti hinaus,
Ilmaria apuun, kylmentää kiertoilmaus!

torstai 6. tammikuuta 2011


Vertigo

On kuin itse todellisuus taipuisi ympäriltäsi, kun kuvittelen katsovamme toisiamme ylöspäin kietoutuen korkeuksiin - alla syöksykierteen suu, jolta vahvistuisin vain valollasi, jota Sinulla ei olisi syytä lainata. Tienristeyksessä tuhlaan kaiken yksinkertaiseen hetkeen ja luonnon vertausten tarhasta taitan Sinulle tämän ruusun. Sen terälehtien pyörre olkoon lupaus, että myrskyn silmässä voi olla vain yksi.


(Avion Travel - Brucia la terra - Il Padrino III)

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

pysty & vaaka
  
k a m a t
a p u n a
m u o t i
a n t a a
t a i a n

Tekstin mustetahraläiskiä jäljittelevät pikselikuviot liittyvät musiikkilinkkiin vain kunkin lukijan assosiaatioiden tavalla.


(EDITH PIAF- la foule)

tiistai 28. joulukuuta 2010

Melodia resonoi tunteiden kantoaalloilla lävistäen muistojen sipulikuoret. Muilta lainattu minuus lakastuu lastuina laineille mastojen kankaiden huuhtoutuessa valkoisiksi. Sanojen valheiden vaietessa ajatuksenohuiden aatteiden aineetonta labyrinttiä ei enää ole. Vain ilon merensuolaiset kyyneleet vangitsevat tähtien valon seisoessamme Maan kannella, jakautuvien solujen miljardien vuosien katkeamattomana helminauhana.


(Horowitz plays Bach-Busoni)

Joku elää saippuasarjojen perheiden kautta, koska oma elämä on pelkkää telkunkatselua. Toinen nostaisi itsensä niskasta ilmaan ja juoksisi silmukan, mutta tärkeintä on olla oma itsensä. Kuten joulun Narnia-leffasta opimme, viattoman uhrautuminen ei ole uhrautuminen lainkaan, joten myönnetään, että juuri nyt kirjoitan tätä tekstiä. Tämäkin lause on tietysti täyttä puppua, mutta joskus postaus on vain postaus.


(Kylie Minogue - The Loco-Motion (1987))


(Arvo Part - Spiegel Im Spiegel)

lauantai 11. joulukuuta 2010

Luminen joulukuu

Taas on monta syytä päivitellä tilaansa, joten on syytä päivitellä tilaansa Naamakirjassa. Joulupukki kerää kunnian lahjoista, mutta hänen apurinsa paahtavat sitä ennen tavaratalojen tungoksessa. Lumessa vailla lumetta kyntiessä tuli mieleen, ettei pumpulissa eläminen ole kyllä pumpulissa elämistä. Kävelytien reuna oli niin huonosti näkyvissä, että tanssin jo melkein ruusuilla, mutta lopulta löytyi sentään kivinen tie. Ei tässä auta kuin kaivaa pieni tunneli hankeen ja mennä sitä pitkin syömään.
 (Nightmare Revisited Kidnap The Sandy Claws (KoRn))

 
 (Tico Tico Fortissimo - Guitar Quartet)

tiistai 30. marraskuuta 2010

Talvikylvö

Sanat laskeutuvat kirjaimien pisaroina
lapsettoman isän kylväessä.
Anna niiden soittaa myyttien koskettimia,
juurtua mielen kuoressa yksi yö,
kasvaa huomenna ikuisuuteen,
haarautua kulttuurin puussa.

(All The Pretty Little Horses + lyrics)

Yhtä tärkeää kuin se mikä on, on se, mikä puuttuu. Mistä tahansa asiasta voi kertoa tuhat tarinaa, joista jokainen on vain lepattava varjo tulkinnoista tavoittamatta kuun heijastusta öisellä hangella intuition kaistanleveydellä. Niin kuin sama bitti tietokoneen muistissa voi olla osa rakastavaisten viestiä tai pilke pelihahmon pikselisilmässä riippuen siitä, mitä sillä tehdään, ei napanuoraa havaitsijan, havaittavan ja ympäristön välillä voi katkaista.
 
Jokaisella ilmaisulla on aina sekä sisältö että syy, miksi se sanotaan ääneen. Monet ristiriidat johtuvat siitä, että yksi katsoo ensimmäistä ja toinen jälkimmäistä.

Maailma jakaa kortit, mielikuvitus luo ja järki tuhoaa - kaikkia tarvitaan, jotta syntyy timantteja. Rationaalisuus on sitä, että pelataan parhailla korteilla logiikan mosaiikin järjestäessä pakan.

Mies pyrkii aina nousemaan abstraktiotasoa ylemmäksi nähdäkseen pidemmälle. Harjoittelu, menetelmät ja työkalut ovat tämän ajattelun päätepiste: parempi viivytellä ja valmistautua mihin vain kuin sulkea ovia vaeltamalla väärään suuntaan. Tämä on asioiden hyvä järjestys ajassa, ajin idea.

Se, mitä nyt teet, onko se edes potentiaalisesti osa ratkaisua? Ajan virrassa pitää kauhoa eteenpäin, että pysyisi edes paikallaan. Paholaisen työ on helppo, koska ajan pyörä on hidas. Tämä on asioiden hyvä järjestys tilassa, muodon idea.

Kauniin naisen katse sulattaa filosofiat, tieteet ja taiteet, sillä se on yksi alkusyistä. Se on päättymättömän köyden pää, joka pelastaa tyhjyyden kuilulta.

Aiheutanko sen, että ihmiset esittävät aina samanlaista roolia minuun päin? Olenko rakentanut vankilan, joka on sisältä peilillä vuorattu? Mitä merkitystä on teoilla, joiden helminauhat eivät johda tulevaisuuden tietämättömille teille? Uusi tuttavuus voi olla murtuma muurissa.

Miksi kirjoitat noin paljon, jos jo tiedät ensimmäisen lauseen olevan hiekkaa, johon loput uppoaa? Sen sijaan valitse, opi ja rakenna jättiläisten harteilta jotain kestävää ja kasautuvaa. Todellinen tieto vaatii aina syvällistä perehtymistä, taito vuosien harjoittelua. Älä vaihda sielusi mittatikkua ihmelääkkeeseen, vaikka toreilla eroa ei huomattaisi. Sitä tarkoittaa kauppa paholaisen kanssa.

Hyvä kulttuuri on poikkeustila sekasorron keskellä - vaali sitä luomalla jotain puolustamisen arvoista.

Miehellä on suunnitelma ja se on hänen aarteensa.

Taiteilija voi vain laittaa omat assosiaationsa kankaalle ja kuorruttaa järjellä. Ammattilainen voi kyllä valita aiheensa, mutta tällöin hänen omintaan ovat keinot.

Kaikki on suhteellista, mutta ei sinun tahtosi alaisuudessa - kun puu kaatuu metsässä, kivi muistaa sen.

Kapitalismin tuolileikissä palkinnot jaetaan potenssilain mukaan musiikin loppuessa. Vaikka ihmisten ominaisuudet olisivat normaalijakautuneita, tämä on periaatteen tasolla odotusarvoisesti lähes reilua yhdestä näkökulmasta olettaen hyväntahtoiset pelaajat, koska ihmisten uhraukset pitää mitata äärellisen eliniän linssin läpi.

Täydellinen päivä rakennetaan ihmiselämässä. Typerykset näkevät vain lopputuloksen.

Hiljalleen koneet tekevät kaiken ihmistä tehokkaammin kulttuurin kuoriutuessa perhoseksi meistä. Ihmisellä on lopulta tarjota vain ihmisyytensä ja rahavirran suunta kertoo enää kenen leikkiä leikitään niukkojen resurssien ratkaistessa kuka on kenenkin kaa.

Sille, mille huomaa kuumeisimmin etsivän yön pikku tunteina rationalisointia, voi joskus antaa periksi. Joskus oman alitajuntansa kuuntelu on kuin vieraissa käyntiä. Oma identiteetti ei ole singulaarinen piste, mutta tämän tiedostaminen on tuskallista.

Ensin on aate ja sitten etsitään sille perusteluja, ensin tavoite ja siitä syntyy teksti kaikukammion lämmössä. Rakettikin saa vauhtinsa, koska ainetta purkautuu sokeasti vain yhteen suuntaan.

Kirjailijan pitää sitoa seuraava askel aikaisempien kokemusten moukariin, jotta sanat eivät jää ohuiksi. Tärkeimpiä asioita ei pysty purkamaan lopullisesti auki.

Nykyhetki muistaa menneisyyden ja siksi viattomuuteen ei voi palata.

Yksi on aina pienemmän puolella, toinen suuremman.

Parhaat miehet eivät viihdy toreilla keikaroimassa, vaan katkovat sosiaalisten verkkojen seitit ja lähtevät seilaamaan vapaille markkinoille, missä heidät mittaa vain objektiivisen todellisuuden kasvoton aallokko ja auringonpaiste. Narrien egojen riidellessä karkeuden keskellä viisas meloo hiljaa eteenpäin ja parhaimmillaan törmää sielunystävään täydellisen kunnioituksen vallitessa ja tyynen ulapan herkistäessä yksityiskohdat.

Tarinaa ei kerrota vain sanoilla, vaan se jatkuu tavoissa, liikkeissä, musiikissa, artefakteissa, perspektiivien jäävuorten vedenpäälisinä huippuina - siinä, kuinka valo heijastuu kuunylisinä kaarina taulun maalipinnasta.

Unelmoijien menestyksessä on suurempi hajonta kuin luovijoiden. Unelmoija ajattelee lankakerää, luovija leikkiä.

Pelko ja vallan ihannointi näyttäisivät kulkevan käsi kädessä.

Jokainen asia on tarpeeksi syvä, kun sitä tarkastelee lähempää, jokainen ihminen kokonainen maailma.

Perustelua "tämä päivä on poikkeus" ei voi käyttää joka päivä.

Sopivan rennosti, ettei nyt näytä siltä että tässä ihan yritetään. Sopivan laimeasti, ettei kukaan voi nauraa. Sopivan erikoisesti, ettei tarvitse kohdata taistelun ytimessä.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Kivi-sakset-paperi - extended edition


Velttoilija vedättää hiljaisen pakertajan,
rasisti lyö velttoilijan,
suvaitsevainen nokittaa rasistin,
kolumnisti kumoaa suvaitsevaisen,
eliitti tukahduttaa kolumnistin,
blogin pitäjä kaataa eliitin,
feministi vie blogin pitäjän,
trolli sivaltaa feministin,
kyynikko voittaa trollin,
romantikko sulattaa kyynikon,
tieteilijä nukuttaa romantikon,
asehullu pelottelee tieteilijän,
poliitikko vie maton alta asehullulta,
liikemies kukistaa poliitikon,
filosofi löylyttää liikemiehen,
urheilija ohittaa filosofin,
älymystö jekuttaa urheilijan,
matemaatikko kampittaa älymystön,
byrokraatti väsyttää matemaatikon,
taiteilija pehmittää byrokraatin,
kriitikko tyrmää taiteilijan,
julkkis torppaa kriitikon,
ihmettelijä nolaa julkkiksen,
tosikko jyrää ihmettelijän,
pelleilijä nujertaa tosikon,
vanhanaikainen hivuttaa pelleilijän,
nihilisti peittoaa vanhanaikaisen,
unelmoija pistää nihilistin pakettiin ja
hiljainen pakertaja tilttaa unelmoijan.

Tätä kirjoitusta voi käyttää jokerina ja
kommenttiosastoa ässänä, joka nollaa tämän kirjoituksen:


(Harry Belafonte & Odetta - There's A Hole In The Bucket . Slide show.)

perjantai 26. marraskuuta 2010

Keinot pyhittävät tarkoituksen

Työt loppui tekemällä, joten eikun kotiin taaksepäin, sanoi mummo lumessa. Vaikka sanotaan myös, että työ on lasten leikkiä, niin kyllä sitä jo aamusella tietää, kuinka lystiä illalla on: saunavuoro! Puhtaus ei ole puoli ruokaa ja koska syödessä nälkä lähtee, niin leipä vie miehen tieltä sitä ennen ravintolaan. Ensin mennään syömään ja sitten saunaan vasta .. tai oikeastaan vihta. Pöydässä kävin läpi menua ja totesin "parempi tuntematon hyvä kuin tuttu paha", joten tilasin fonduen ja kiitin tarjoilijaa. Alussa kiitos seisoo, lopussa aina hankalaa saatiin taas kerran huomata, sillä olisi kannattanut nuolaista ennen kuin tipahtaa - leipäpala nimittäin. Yrittänyttä laitettiin ja toinenkin yritykseni putosi kuumaan juustoon. Mutta kaksi ilman kolmatta riitti, sillä itku auttoi markkinoilla ja minulle neuvottiin lopulta oikea tekniikka. Hyvää oli, mutta makuasioista voi kiistellä (koska rehellisyys ei maata peri, otin vapauden keksiä tarinaan paremmin sopivan ruokalajin.. oikeasti söin mäkkärissä). Ei haudassa ole aikaa maata, joten parempi käyttää varattu aika ja maata saunan hauteessa seuraava tunti o/

(Upside Down - Official Video - Paloma Faith)

lauantai 13. marraskuuta 2010

Some like it raw

I am going to get my weekly dose of sushi now. As they say, appetite grows by eating, so there needs to be always a bigger fish. Chef is the big fish in a small pond, especially when preparing something like Fugu. I don't know if you can actually buy it in Helsinki, but eating without danger of poisoning is.. like a fish without a bicycle. And this ain't no fish story, but nonetheless, there is something fishy going on here.


(Running Wild - Marilyn Monroe (Some like it hot))

maanantai 1. marraskuuta 2010


Tavuvalssi


yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo
viisarit viestivät vaivihkaa
päivätyöt päättyvät pisteeseen

tehtävät täytetty tohisten 
yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo
rasteja ruutuihin ruksattu 

marssitus menettää mitastaan
sydämen sykkeiltä seesteytyy
yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo



yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo
aaltoilee aivojen ajatus
petihin painautuu pikkuinen

kylkeään kierräyttää kertaalleen
yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo
kaikkeudet katoaa käännökseen

tajunta takertuu tanssihin
kauniita kudoksia kehräilee
yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo



yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo
valssissa vaikutteet viimeiset 
eilisen elkeistä elkamoi

avaruus aitautuu askeltaen
yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo
mahdoton majaksi muotoutuu

suudelma sisukset siivittää
keveillä kengillä kosmokseen
yykaakoo, yykaakoo, yykaakoo


(Art of Bob Pejman - Khachaturian: Masquerade Waltz (HD))

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Sananlaskuoppia sunnuntaille, aforismeja allekkain

Ismit ovat ymmärrettäviä ja juuri siksi eivät koko totuus. Tämä ei ole sama kuin, että asiat pitäisi jättää levälleen.

Lojaalisuus aatteelle perustuu laumaeläimen uskollisuuteen, identiteettiin, vaikka sen viekas verhoaa järjen kaapuun. Tästä syystä argumenttiin vastataan vihalla. Vain osoittamalla vahvimmuutensa saa laumasielun puolelleen.

Maailma etsii viestistäsi ravintoa omille tarkoitusperilleen.

Kun jokin ärsyttää, kysy miksi se osuu sinuun niin kovaa.

Ihminen haluaa puolustaa ylämaalla, omissa piireissään, kas kukaan ei ole siellä enemmän kotonaan.

Vieras on varovainen, kunnes tietää mihin rooliin ryhtyy kanssasi. Luottamus on edellytys kohtaamiselle. Laske aseesi!

Silmälappujaan huomaamattomalle rationaalisuus on puskutraktori.

Järki ilman intuitiota on tunnelissa haparointia, intuitio ilman järkeä kelluntaa meressä.

Tunteeton ihminen ei ole paholainen tai enkeli vaan kivi tai höyhen.

Kilpaile voitosta vain kun tosi on kyseessä. Sen sijaan yritä todella kasvaa auttamalla harjoitusvastustajiasi.

Vauhdin lisäksi muista suunta.

Järki on mainio rakennusteline. Ole kuitenkin kerran paradoksi - kaikki totuudet eivät ole suorakulmassa.

Ylpeys rationaalisuudestaan ei vielä tee ihmistä rationaaliseksi. Kavahda varmuutta, ellet ole pappi.

Ihmiset keksivät puolet ongelmistaan, jotta tuntisivat itsensä tärkeiksi.

"Aikuisuus" on vangin nimilappu.. joskus tosin tarpeellinen.

Tunteista tarkentuu vanhetessa rutiineja, näkymä maailmaan kaventuu putkeksi. Varo mille radoille jäät kiertämään.

X-isti: ihminen, joka pitää X:ää tärkeänä - irvileuka sanoisi, että se on parasta, mitä hänellä on tarjota.

Jokaisella perspektiivillä on sokea kulma, diagonaali.

Ei ole olemassa pelkkää objektia eikä pelkkää subjektia, ne kulkevat aina pareittain predikaatin liittämänä.

Mielen kyky itsepetokseen on lähes rajaton, katso vaikka ihmisiä. Oletko sinä poikkeustapaus?

Sanotaan, että vapaus on valtaa tehdä itseään koskevia päätöksiä. Neitsyys kussakin asiassa voidaan menettää vain kerran. Kumpi on siis vapaampi: se, joka kokeilee kaiken vai se, joka jättää tähän mahdollisuuden jäljelle?

Totuus on mahtava liittolainen.

Harjoittele, harjoittele! Ylitä ihanteesi!

"Sen mitä näet, saat myös pitää, etkä oo nähnyt vielä paljon mitää."



(eleni karaindrou - adagio)

lauantai 9. lokakuuta 2010


Mietin että, näistä etukirjaimista eittämättä saattaa yrittämällä ökyvaikeasti muodostaa äärimmäisellä älynväläyksellä nykytilanteeni.


(Memphis Stomp (Dave Grusin))

torstai 7. lokakuuta 2010

Jos mies pohjiaan myöten pystyisi asettumaan toisen näkökulmaan ilman omaa mittatikkua ja haarniskaa, ilman tylsien pelinappuloiden, varjokuvien ja naamioiden teatteria, karkaisisi se hänen itsetuntonsa kylmemmin kuin jäätävin vastus. Tätä ei voi kokea, mutta sen sisäistämisestä syntyy kunnioitus, epätoivo tai joskus tasapaino. Paremmin ehkä pärjää, kun pysyy roolissaan, kuten Andy McCoy sanoisi.

maanantai 4. lokakuuta 2010

sukkasillaan suikkelehdin, kohta koisaileen
kitaran kurnutus, joku alkoi voimaileen
minne meni mua hellinyt hiljaisuus
Naamakirjaseinän takaa kuuluu blues


(Bloomfield, Kooper, Stills - Super Session - 01 - Albert's Shuffle)