(Folia: "Rodrigo Martinez" - c.1490)
sisältö ja muoto
(Beethoven Opus 107-7 Minka variations.)
Tarinaa ei kerrota vain sanoilla, vaan se jatkuu tavoissa, liikkeissä, musiikissa, artefakteissa, perspektiivien jäävuorten vedenpäälisinä huippuina - siinä, kuinka valo heijastuu kuunylisinä kaarina taulun maalipinnasta.
Ai ettäkö Sibeliuksen neljännen sinfonian säveltäminen ei ole vaatinut tuntemista eikä tietoisuutta?
Vaikka kummoisilla nykytekniikan metodilla tarkkailtaisiin esim. minun aivojani, ei kukaan pystyisi selvittämään mikä tietty muistikuva tai ajatus minulla on mielessäni tietyllä hetkellä.
Sinä kuitenkin vaadit tietoisuuden määritelmää, jota pidit tarpeellisena jotta voisimme vertailla aivojen ja tietokoneiden periaatteellisia eroja.
Varmaankin olisi hyvä voida määritellä, mistä puhutaan. Tietoisuus uskoakseni liittyy juuri noihin eroihin, kuinka "periaatteellisia" sitten lienevätkin.
Rönsy: jostain merkillisestä syystä on niin, että matemaattisen käsitteen käyttäytymisen saamiseksi samanlaiseksi tosimaailman käsitteen kanssa riittää, että samanlaisuus varmistetaan "käyttäytymisen perusyksiköiden" tasolla. Tällöin samanlaisuus monimutkaisissakin tilanteissa seuraa automaattisesti. Kukaan ei tiedä, miksi näin on. Kuuluisa essee "Matematiikan käsittämätön tehokkuus luonnontieteissä" (tjsp.) käsittelee tätä aihepiiriä.
Tuo kykenee selittämään sen, että teoriamme tekevät vääriä ennusteita vähän ja hallitusti. Mysteeriksi jää, miksi teoriamme kykenevät tekemään valtavan paljon oikeita ennusteita, vaikka teoriamme ovat loppujen lopuksi hyvin pieniä. Ei tarvita kovin monta kirjaa kuvaamaan esimerkiksi sähkön peruslait ja niiden käsittelyssä tarvittava matematiikka. Kuitenkin näitten lakien varassa on saatu suunniteltua valtava määrä erilaisia hyvin toimivia sähkölaitteita.