perjantai 24. syyskuuta 2010

Yleinen suhteellisuusteoria selittää gravitaation aika-avaruuden kaareutumisena ja kiihtyvyyden siten absoluuttisesti, ettei gravitaation ja kiihtyvässä liikkeessä olevan koordinaatiston välille voi tehdä mittauksilla eroa. Kiihtyvyys on paikan toinen aikaderivaatta tai mitä lähemmäksi mennään massaa, sitä hitaammin aika käy. Jos oletetaan, että universumi toimii kvanttimekaniikan lakien mukaan ja luonnonlaeissa ei sinänsä ole aikaa, vaan aika on vain entropian lisääntymiseen liittyvä tilastollinen ilmiö, niin tästä voisi päätellä, että suhteellisuusteorian aika-avaruuden rakenne on itse asiassa jonkinlainen kuvaus universumin aaltofunktiolle. Dekoherenssi on hiukkasten interaktioihin perustuva prosessi, joka "upottaa" klassisen fysiikan aaltofunktioon. Hiukkasten interaktiot ikään kuin pikku hiljaa tarkentavat interferoivat aallot "ratojen graafiksi", joka samalla muodostaa havaitsemamme aika-avaruuden topologian (, koska havaitsijoina olemme osa juuri tuota "graafia").

Heitän pokalla väitteen, että jos joku pystyy matemaattisesti mallintamaan dekoherenssin, paljastuu samalla kuinka gravitaatio liitetään kvanttimekaniikkaan eli ns. "kaiken teoria". Esimerkiksi massojen läheisyydessä on enemmän hiukkasia ja siten interaktioita, joten dekoherenssi tapahtuisi lokaalisti nopeammin. Voisiko ajatella, että nopeampi dekoherenssi ikään kuin "samplaisi" aaltoyhtälöä tiheämmin ja siten hidastaisi entropian kasvua/havaittua aikaa klassisella puolella tehden hiukkasten radoista tarkempia/pidempiä massan lähellä. Tästä kait pystyisi laskemaan, että tällaisessa "graafissa" entropia kasvaa hitaammin/vapausaste kuin tyhjiössä kulkevissa aaltojen interferenssikuvioissa, mikä kenties tuntuu intuitiiviselta, koska häirisemättömien aaltojen amplitudijakauma on laajempi. Jos havaitsemamme aika (ihminen havaitsee vain klassisia makrotason asioita suoraan) on vain tilastollista entropian kasvua, niin tällöin edellinen voisi ehkä selittää tuon havaitun ajan hidastumisen massan läheisyydessä ja sitä kautta painovoiman. Käsittääkseni esim. mustan aukon pinta on maksimientropiassa, mikä siis tarkoittaisi havaitun ajan pysähtymistä.


Ei jätetä Einsteiniä rannalle:
 
(philip glass einstein on the beach)

Googlailemalla asiasta hetken, löysin mm. paperin "Statistical Origin of Gravity".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti