Tarinaa ei kerrota vain sanoilla, vaan se jatkuu tavoissa, liikkeissä, musiikissa, artefakteissa, perspektiivien jäävuorten vedenpäälisinä huippuina - siinä, kuinka valo heijastuu kuunylisinä kaarina taulun maalipinnasta.
lauantai 13. helmikuuta 2010
Mikäli ihminen on evoluution tulos, on myös tietoisuutemme rakennelma muiden joukossa. Värit, hajut, tunto tai ajan ja avaruuden hahmotus tuskin ovat maailman rakennusaineita, jotka ovat vain odottaneet löytäjäänsä, vaan ne ovat nousseet satunnaisena vastauksena ympäristön esittämälle kysymykselle. Tämä on lohduttava ajatus, koska näiden struktuurien monimuotoisuudelle ja syvyydelle ei näin välttämättä ole ylärajaa: ihminen ei ole päätepiste.
Kokeet ja tutkimusmatkat lisäävät tietojamme ympäristöstä, mutta samalla voimme laajentaa ja järjestää sisäistä maailmaamme ja sen artefakteja. Mielikuvituksen ruoaksi ja nautinnoksi sillisalaatti musiikkia ja liikkuvia varjokuvia elokuvakankaalta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti